Väkisin

Tämä on väkisinbloggaus. Ihan siksi, että ehtisi vielä yhden tämän vuoden puolella ja toisen (noloa) tekstin joulukuulle. Se olis nyt sitten jo 28+1.

Kolmen viikon rykäisy on ohi ja joululomastakin on nautittu jo yli puolet. Joulu oli ihana, oltiin kotona aatto ja joulupäivä ihan vaan omalla porukalla. Hyvä valinta. Vois tehdä saman ens vuonna. Mä huolehdin pääosin siivoamisesta ja koristelusta, ihana mies teki kaikki jouluruuat. Siis kaikki. Ja täydellistä tuli. Kinkku (meidän eka ikinä) just passelin murea ja riisipuuro aivan taivaallista. Lapsilla piti hermo aika kivasti koko ajan, joululahjoista täpinöivät ihan ylenpalttisesti ja sit niillä leikittiin ku ne oli avattu.

Joulukuun puolelle mahtui myös 4D-ultra, jossa kaikki näytti olevan hyvin ja Lulle näytti edelleenkin olevan tyyppiä nainen. Neuvolakin oli, ja sielläkin kaikki ok (vaikka painonnousuuni en olekaan kauhean tyytyväinen, koska se on aivan valtava - mitähän lukemia vaaka näyttää seuraavalla kerralla kun tää joulukin tässä välissä oli ja sillee..).

Pääosin oon voinut ihan hyvin. Nyt viikon, parin sisään yöunet on huonontunu (lonkat puutuu ja herään joka kerta kun pitää vaihtaa asentoa) ja vähän jänskättää miten jaksan viimeiset työviikot jos en nuku kunnolla, mutta kai se siitä jotenkin. Jos ihan karmeeks menee, niin saikkua sitte. Mutta olis kiva jos ei tarvitsisi.

Äitiysavustus ja äitiysrahapäätös tulivat.

Lulle liikkuu pitkin päivää (ja yötä) vaikka kuinka paljon. Tytöt halailee mahaa päivittäin ja käyvät tunnustelemassa tulevan pikkusisaruksensa edesottamuksia.

Maha on jätti. Taas on alkanu kuulua samat kuluneet jutut kuin edelliskerroillakin. "Ootko varma että siellä on vain yksi", "Sähän taidat jo olla ihan viimeisilläs... AI VASTA KOLMEN KUUKAUDEN PÄÄSTÄ????!!!!" jne. Hohhoi. Noita kommentteja ei tuu ikävä. Eikä tätä möhköilyä muutenkaan. Liikkeet nahan alla on jees, juu ja ne tissit. Mut muuten...

Tokamuksu (5v 5kk) on pääsemässä jyvälle kirjainten saloista. On nyt ihan tässä muutaman viikon sisään motivoitunut ihan omia aikojaan harjoittelemaan kirjoittamista ja lukemista, ja etenkin kirjoittaminen menee jo aika hienosti.

Ja siis jotenkin noi on vaan niin hyviä tyyppejä. Niiden kanssa on ollu taas niin kivaa, että on ihan valtavan hieno fiilis siitä että vielä yks sellainen tulee meidän perheeseen. ♥